Nyt tää alkaa menemään jo vähän yli. Näin viimeyönä painajaista, jossa mies (jonka silmät olivat lasittuneet ja harittivat eri suuntiin) laski numeroita englanniksi. Hyvin. Hitaasti. Ja mun tehtävänä oli lukea numeroiden väliin Koraanin jakeita. Mä heräsin vähän väliä ja muistan hereillä ollessani ihmettelleeni, että miks mun unissa puhutaan toistuvasti englantia. Ja sitten vaivuin taas painajaiseen ja se sama mies niine kammottavine silmineen. One... Two... Three... Puistattaa vieläkin.

Joten tänään en aijo lukea Koraania iltasaduksi, vaan aloitan turvallisesti kellon ollessa 16.02.

Olisi naivia väittää, etten olisi kertaakaan tätä kirjaa lukessani miettinyt, että mitä jos tää onkin täyttä totta. Koska shit, mä oon niin pulassa jos tää on totta. Pulassa eli helvetissä. Ja helvettiä kuvaillaan aika paljon. Ja taidokasta kuvailuu! Mut njää, ei musta silti muslimia tuu, sorry.

Mut hei! Löysin Jeesuksen! Suurassa 57 sanotaan näin: ”Me olemme lähettäneen Nooan ja Abrahamin ja antaneet profetian ja Kirjan heidän jälkeläisilleen Osa heistä kulkee oikeaa tietä, mutta useimmat ovat syntisia. Heidän jälkeensä me olemme lähettäneen toisia lähettiläitä. Me lähetimme heidän jälkeensä Jeesuksen, Marian pojan, ja annoimme hänelle Evankeliumin. Me panimme hänen seuraajiensä sydämeen armon ja laupeuden, mutta munkkiuden he keksivät itse. Me emme säätäneet sitä heille, vaan he keksivät sen tavoitellakseen Jumalan suosiota, mutta eivät he ole noudattaneet sitä kunnolla. Me olemme antaneet niille heistä, jotka uskovat, heidän palkkansa, mutta useimmat heistä ovat syntisiä.”
Toi kyseinen lainaus on eka kohta missä Jeesus mainitaan (ellen nyt sitte oo totally feidannu jotai jaetta). On sikäli tosi mielenkiintosta, että tuntuu kuin Koraani itse jo olttais, että lukija tuntee Jeesuksen ja sen mitä Jeesus on tehny. Älä kysy, että tehny minkä uskonnon mukaan. Vai pitäsköhän tässä nyt sitten kääntyä sunnan tai sarian puoleen? Ehkä siellä kerrotaan enemmän Jeesuksesta... Vai tunnustaako muslimit millään tavalla Raamattua? ehkä osia vanhasta testamentista kenties?
Ja mikäli mä mietin tuolla aikasemmin, että joudunkohan näin kristittynä suoraan kadotukseen islamin mukaan, ni eikö tuosta kohdasta sais vähän sellaisen kuvan, että mullakin vois olla toivoo? Niin siis islamin mukaan toivoa. Tää uskontojen kirjo on ihan mieletön Ja uskonnot nivoutuu toisiinsa ja kultuureihin ja historiaan ja poliittisiin aatteisiin ja luonnonmullistuksiin ja kaikkeen.

Oi voi! En ymmärrä miten tässä kävi näin. Oon tässä vitkutellu kirjottaessani tätä blogitekstii (eli käyny syömässä ja soitellu pianoo, juoruillu kaverinkaa puhelimessa. Ja niin, kattonu päivien viemää!) Ja kello on puol kymmenen ja luen iltasaduks Koraania. Saa nähä millasia painajaisia ensyönä. Fiksu almost-abi oppii virheistään eikö?

Vastaan tullut tässä lueskellessa Loot, Abraham, Joosef ja Mooses kirjoineen... Aika raamatullista menoo näin koraaniksi. Mutta siis nuo edellmainitut ovat siis profeettoja islamin mukaan. Noh, pääsin suuraan 40, eli melkeen puoleenväliin. Mut tietyllä tavalla on jännä miten totun Koraanin tapaan kertoo asioita ja lukeminen tuntuu helpommalta ku ekoina päivinä. Katotaan nyt sitten kuinka helpolta toi nukkuminen tuntuu.

ps. En oo aikasemmin ottanu noin suoraan lainauksia Koraanista ihan tarkotuksella. Mua vähän ahistaa ajatus siitä, että mikä tahansa lause kontekstista irrotettuna voi olla ihan sanonko mitä (hyvä esimerkki tästä tuntuu olevan iltapäivälehtien lööpit). Joten osaatte varmaan suhtautua tuohon lainaukseen ja kaikkiin virhetulkintoihin mitä mä siitä teen tietyllä kriittisyydellä :)

Thank you!

Ja hyviä öitä:)

Jälleen Koraani käteen ja lukemaan. Mun on pakko tunnustaa, että podin paikoin hyvinkin huonoa omatuntoa edellisen blogini jälkeen. Joskin saatoin rivien välissä verrata Koraania sliibalaabaan, ei mun tarkoitus missään vaiheessa ollut vähätellä tai halveksia kyseistä kirjaa. Nyt myöhemmin, kun olen jo vähän rauhoittunut ja lukenut taas pari sivua, katson Koraania taas hieman eri valossa.

Koraanin kauniin runollisen kielen takaa paistaa selkeitä ohjeita, luota Herraasi ja usko häneen. Ja kuvaukset kuoleman jälkeisestä paratiisista ovat niin nättejä, että tämäkin lukija alkaa hymyilemään. Jos tämän kirjan jumala on totta, hän tosiaankin rakastaa kansaansa, koska hän lupaa jotain näin hyvää...

Mutta mitä ihmettä! Olen suurassa 71 ja sieltä tapaan Nooan! Hei vanhan testamentin Nooa, vedenpaisumuksineen ja syntisien kansoineen. Oon ihan hämilläni! Olin kyllä kuullut, että koraanista löytyy vanhan testamentin henkilöitä, mut tää on ihan sama stoori. VT oli sentään kuitenkin jo kauan ennen Koraania... Ja sitten löydän myös ”kalan nielemän miehen” Koraanista (Suura 68:48), eli kukapa muukaan kuin Joona. Toisaalta Koraanin Nooa on paljon epäselvempi kuin VT:n Nooa. Ja sitäpaitsi Koraani-Nooa muistuttaa hämäävän paljon VT:n Joonaa.. Hei pakko myöntää nyt (jossette sitä jo rivien välistä oo lukenu), että olen täysin Raamattupuolueellinen. Mikä nyt vetänee vähän mattoa tän ”esitelmän” jalkojen alta, mut miksikäs mä itseeni alkaisin kieltämään.

Pääsin suuraan 57. Seuraavaks vuorossa on sunnuntai-illan sauna. byebye.

Sluubalaabaliibalaaba! Huonosti käy jos ei usko, hyvin käy jos uskoo. Tahtoisin nyt jotain rajuja historiallisia faktoja (ja sit voisin yrittää googlaa niit historiallisii seikkoi ja se ois jännä sit nähä kuinka yleishistoriallisia ne olis!). Ja nyt näin suurassa 78 koen olevani vähän pettynyt, sillä vastaan ei ole tullut vielä yhtäkään tarkkaa sääntöä esimerkiksi naisten pukeutumisesta (kyllä, stereotypiat iskevät!). Ne varmaan löytyisivätkin sitten sariasta (mutta on mielenkiintoista, että silti juuri Koraani on nimetty islamin pyhäksi kirjaksi. Toisaalta onhan juutalaisillakin Talmund ja vastaavat teokset oman pyhän kirjansa lisänä). Mutta mikä tuo saria sitten tarkalleen ottaen on? Pitänee joku pintaraapaisu siihenkin tehdä. Lisäksi tulin miettineeksi, että jos huijaan ja hyppään nyt jo alkupään suuroihin, niin tulisiko sieltä vastaan jotain jännempää vai missaisinko jotain hyvin hyvin oleellista? Eli suomeksi: Onko tässä kirjassa juonta?

Myös eräs toinen asia on alkanut häirtä minua, jos vertaamme Koraania vaihteeksi Raamattun. Raamattua lukiessa voi yhden jakeen alta löytyä monia muita jakeita (nillä pienillä kirjaimilla siinä vieressä alhaalla, you know!) ja ne puolestaan selittävät alkuperistä jaetta ja auttavat ymmärtämään jakeen merkitystä. Samalla Raamatun jakeiden yhteneväisyys ja se kuinka hienosäikeisesti Raamatun kirjat ovat linkittyneet toisiinsa tuo aivan erilaista perspektiiviä hommaan. Koraani puolestaan ei auta lukiaansa tässä suhteessa yhtään. Olo on hyvin avuton, kun kirjassa tulee vastaan kohta jota en ymmärrä.

No mut hei! Nyt lupaamani pintaraapasu Sariaan!

Eli kun Muhammad eli, hän tulkitsi Koraania muslimeille, mutta kun hän kuoli (632) tulkintaa jatkoivat hänen seuraajansa (kalifit). Myöhemmin keskeisimmiksi Koraanin tulkitsijoiksi nousi oppinut ryhmä, joka oli erityisen hyvin perehtynyt Koraaniin ja islamilaiseen perimätietoon (hadithi). Ja 600-900 lukujen aikana syntyi näiden oppineiden kirjoituksista figh (arabiaa suomeksi ymmärrys), joka tulkitsee sariaa (Jumalan muuttumatonta lakia). Muslimeilla on eri käsityksiä siitä, voiko fighiä vieläkin muuttaa (kun tulkinnat tietenkin ajan myötä kuitenkin muuttu) vai pitäisikö yhteiskunnan muuttua fighin suuntaan. Ja siis sunna on Muhammadin elämäntapa, joka välittyy hadithin kautta.

Nyt alkoi homma mennä ehkä vähän sekavaksi. Silti olisi mielenkiintoista tietää, että kuinka isoja kokonaisuuksia nää hadithit ja fighit (miten ikinä ne sitten taipuukaan) ovat. Puhutaanko tässä yhdestä 100-sivuisesta kirjasta, vai 600 vuoden suullisesta perimätiedösta? Ja niitä voi siis, tai ei voi muuttaa jälkeenpäin. ehkä?

Koraania lukiessa...

Avaan tänään elämäni ensimmäistä kertaa Koraania. Yllättävän paksu opus, kokonaisuudessaan 512 sivua. Tämä ei toki ole oikea Koraani, vaan Koraanin tulkinta, sillä alkuperäinen Koraani on kirjoitettu arabiaksi, ja kaikki käännökset arabiankielisestä versiosta ovat vaan tulkintoja. Tämän tulkinnan on tehnyt Jaakko Hämeen-Anttila, Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Tämä tulkinta on kuulemma erityisen hyvä, joten sillä mennään.

Sisällysluettelosta opin, että Koraani koostuu 114:stä suurasta. Suurat eli luvut jakautuvat jakeisiin. Eli homma toimii vähän samaan tapaan kuin Raamattussa. Suurat on järjestetty Koraaniin koronologisesti (eli aikajärjestykselliseti) väärinpäin ja Hämeen-Anttila kehottaa lukiaa johdannossaan aloittamaan lukemisen lopustapäin. Selvä. Meininki on Let’s go.

Suurassa 84....

Koraanin loppupään suurat ovat lyhyempiä kuin mitä odotin. Noin seitsemän rivin pituisia runotyylisia tekstejä, missä kehotetaan palvomaan Jumalaa ja vastaavaa. Vasta 9 suuraa luettuani, vastaan on tullut pari viitettä asioista, joista en ole koskaan edes kuulutkaan. Esim keitä tarkoittaa ”norsun väki”? Mutta muuten teksti on suurinpiirtein hyvin ymmärrettävissä. Paitsi, että on outo kokemus lukea kirjaa lopusta alkuun. Suurat vilisevät lupauksia Jumalan takaisin tulosta, käskyjä siitä, ettei saa rakastaa omaisuuttaan ja kuvauksia kuinka uskovat pelastuvat... Ja suurat pitenevät myös pikkuhiljaa. Koraanin kieli on erittäin runollista ja julistavaa. Mutta pakko myöntää, mielettömän kaunista tekstiä. Yllättävän paljon kuvauksia siitä kauheudesta mikä kohtaa ei-uskovia, kun Jumala tulee takaisin. Yllättävän vähän historiallisia viittauksia (sorry Koraani, en tunne tarinaa sotajoukoista,  Faraosta ja Thamundista (suurasta 85). Vertaan Koraania kokoajan mielessäni Raamattuun, joka on siis huomattavasti tutumpi teos minulle. Raamatun loputtoman pitkät sukuluettelot ja tekstissä vilahtelevat kuninkaiden nimet saavat Raamatun vaikuttamaan hyvin raadolliselta historiankirjalta, verrattaessa Koraaniin. Ymmärrän myös, että en varmaankaan ymmärrä yhtäkään kulttuurillista viitettä, joka ”normi muslimille” olisi selvää kauraa. Kuinkakohan paljon tekstistä menee ohi vain surkean kulttuurin tuntemuksen takia?

Otetaampas tähän väliin ihan pikaisesti vähän faktaa Koraanista.

Koraani on siis muslimien pyhä kirja ja siihen on kootu profeetta Muhammadin ilmestyksiä. Ilmestykset alkoivat 610. Profeetta Muhammad ei ilmeisesti itse ole kirjottanut ilmestyksiä paperille, mutta Koraani on saatu kasaan noin 600-luvun puolivälissä. Koraani oli aluksi kirjoitettu vain konsonanttimerkeillä (kokeilin kirjoittaa suomea ilman vokaaleja. Hmm l kv hlpp (eli homma ei ole kovin helppoa) noh, en toisaalta tiedä miten suoraan arabiaa ja suomea voi verrata...) mutta vokaalimerkit vakiintuivat seuraavalla vuosisadalla. Arabiankielinen Koraaniteksti on myös riimitetty aikansa tyypilliseen tapaan (ja jotta jakeiden muistaminen olisi helpompaa). Ja tämä tekee kääntämisestä erittäin haastavaa. Islamilaiset lähteet näyttävät antavan valtavan painoarvon suuliselle perinteelle (joka olisi kuulemma säilynyt muuttumattomana Muhammadin päivistä lähtien).. Ja koska

Koraanissa ei varsinaisesti ole lakitekstejä on myöhemmin syntynyt islamin laki saria perustuu taas puolestaan enemmän Muhammadin elämäntapaan eli sunnaan...